Finnish (Suomi)English (United Kingdom)DeutschRussian (CIS)


Blogini on vihdoin avattu!
09.06.2010 14:44

Töttöröö täältä Tukkilasta! Nyt sitten vihdoin saan minäkin sanani kuuluville tai pitäisikö sanoa nähtäväksi täällä Tukkilan uusilla kotisivuilla. Kyllä tässä on kaikkea nähty ja koettu pihalla seisoskellessani. Mutta ihan aluksi lienee kai parasta esitellä itseni. Olen hienommalta nimeltäni Hejdeholms Lill-Adolf. Tämä nimihän jo viittaa siihen mistä olen tulossa eli Hejdeholmin kartanosta Ruotsista. Suvussa ei ole myöskään mitään hävettävää, näin aasin mittapuulla kaiketi se vastaisi vähintään samaa kun ihmisistä puhutaan ”siniverisistä”, hieno suku siis kaikki tyynni. Täällä Tukkilassa minua kutsutaan Adolfiksi sekä Aatuksi.

Tämän emännän kanssahan me ollaan tavattu jo muutama vuosi sitten. Hän kävi minua tapaamassa entisen omistajani Tommin ja Pirkon luona Hattulassa. Silloin jo ymmärsin että jonkinlaista kauppaa minusta yritettiin hieroa mutta kun kyseessä oli kaksi hämäläistä Outi ja Tommi niin kolme vuotta siihen kului ennen kuin minä muutin Tukkilaan.

Aikamoinen elämänmuutoshan se oli. Verraten verkkaiseen elämänmenoon Tommin ja Pirkon luona oli elämä Tukkilassa toista. Kavioeläimiä minun lisäksi talossa oli pitkälle toistakymmentä ja sekaisinhan ne menivät kaikki kun minä saavuin. Kyllä se sekaisin meinasi mennä itse kukin, niin ihania tammoja pihalla käyskenteli, toiveissa on, että emäntä innostuisi vielä muulinkasvatuksesta, minä ainakin olisin mukana HETI!

Täällä on myös ihan mukavia ihmisiä. Pitävät minullekin seuraa kun istuskelevat tallin nurkalla. Erityisen mukava hoitaja täällä on eräs vaaleahiuksinen tyttö, jota Saanaksi olen kuullut kutsuttavan. Oikeastaan minun pitäisi pyytää häneltä anteeksi, ihastukseni häneen kasvoi hieman liian suureksi ja rakkauden huumassa aiheutin Saanalle ison kuhmun otsaan. Anteeksi Saana!

Suurin kohokohta tänne muutettuani on ehdottomasti joka toinen lauantai. Silloin tiedän jo odottaa tarhan nurkalla koska tien päässä näkyy sininen nelijalkainen…tai oikeastaan nelipyöräinen…JÄÄTELÖAUTO! Ihan menee iho kananlihalle kun kuulen sen ihana ”töräytyksen”, tididididii-tididididii-ti-di-ti-di-ti-diiii! Silloin laitan minäkin parasta peliin. Töräytän sellaisen seremonian että kyllä koko kylä kuulee!

Kevään edetessä on väkimäärä vain lisääntynyt täällä Tukkilassa. Kertovat että tämä on vasta alkua. Minä jännitän että ketä kaikkia tässä kesän aikana vielä tapaankaan. Toivottavasti monta mukavaa ystävää!

 
«AlkuunEdellinen1234SeuraavaLoppuun»

Sivu 4 / 4